Tilaa uutiskirje

Uutiskirje lähetetään sinulle joka arkipäivä

Männylle erittäin tuhoisa sieni rantautunut Suomeen

 
-
Punavyökariste on maailmanlaajuisesti erittäin tuhoisa yli 80 mäntylajilla neulaskaristetta aiheuttava sieni, joka pahimmillaan heikentää nuoria mäntymetsiä uudistamiskuntoon. Se on yksi potentiaalisesti vaarallisimmista Suomen metsien terveyttä uhkaavista uusista tuhonaiheuttajista.

Punavyökaristetta on havaittu koko Suomessa sekä metsämännyllä että vuorimännyllä, kertoo Metsäntutkimuslaitos Metla. Tyypillisesti punavyökaristetta esiintyy tiheissä taimikoissa ja nuorissa tiheissä metsissä puiden alaoksilla.

Punertavia vöitä ja pieniä itiöpesäkkeitä näkyy eniten kevättalvesta alkukesään. Toistaiseksi taudin metsätaloudellinen merkitys on ollut Suomessa vähäinen.

Punavyökariste on jo pitkään vaivannut eteläisen pallonpuoliskon radiatamänniköitä estäen monilla alueilla tämän mäntylajin viljelyn täysin. Viime aikoina punavyökariste on jostain syystä muuttunut entistä aggressiivisemmaksi varsinkin kontortamännyllä Pohjois-Amerikassa ja mustamännyllä Euroopassa. Samalla sitä on havaittu yhä yleisemmin myös metsämännyllä.

Virossa punavyökariste havaittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006 ja Suomessa vuonna 2008. Keski-Euroopassa sen todettiin aiheuttavan kariste-epidemioita jo 1990-luvun loppupuolella.

Ei ehkä sittenkään vieraslaji

Metsäntutkimuslaitoksen, Viron biotiedeyliopiston ja Tshekin tasavallan Brnon Mendel-yliopiston uudessa yhteistutkimuksessa testattiin populaatiogeneettisten geenimerkkien avulla, onko punavyökariste Suomessa niin uusi tulokas, kuin mihin siitä tehdyt havainnot viittaavat.

Tulosten perusteella lajin populaatiot Suomessa, Virossa ja Tshekin tasavallassa ovat kaikki erittäin monimuotoisia, eikä eri maiden populaatioilla ole tässä suhteessa tilastollisesti merkitseviä eroja. Metlan mukaan tulos on yllättävä, sillä hiljattain uusille alueille levinneiden taudinaiheuttajien geneettinen muuntelu on yleensä vähäistä.

- Tämä jättää taudin alkuperän Pohjois-Euroopassa avoimeksi, sillä korkea monimuotoisuuden aste viittaa taudin esiintyneen Pohjois-Euroopassa pidempään kuin on luultu, mutta ei sulje pois äskettäisen massiivisen kulkeutumisen mahdollisuutta, Metla kertoo.

Punavyökaristeelta tunnetaan sekä suvullinen että suvuton lisääntymismuoto. Näistä vain suvuttomia itiöitä tuottavia kuromapesäkkeitä on havaittu Suomessa ja Virossa. Tästä huolimatta populaatioiden suuri monimuotoisuus, vähäinen identtisten yksilöiden määrä sekä geenien toisistaan riippumaton jakautuminen eri yksilöiden välille viittaavat sienen lisääntyvän suvullisesti.

- On siis todennäköistä, että suomalaisilla männyillä esiintyy myös sienen suvullisia itiöemiä, niitä ei vain ole toistaiseksi havaittu, arvioi Metla.

Vain rekisteröityneet voivat kommmentoida artikkeleita